The Clay Boy: Savipoika

Savipoika

The Clay Boy

Oli ukko ja akka.

There once lived an old man and an old woman.

Heillä ei ollut perillistä, ei poikaa eikä tyttöä, ei ketään.

They had no heir, neither a boy nor a girl, nobody at all.

He laittoivat silloin savesta pojan ja panivat sen uuniin kuivamaan.

So they made a boy out of clay and put him in the oven to dry.

Vähän ajan päästä alkoi se huutaa sieltä:

After a little while, he began shouting from inside:

-- Hoi, hoi, tuokaa ruokaa!

"Hey, hey, bring me some food!"

Akka sanoi: -- Mitä siellä huutelet?

The old woman said, "What are you shouting about in there?"

Tule pöydän ääreen!

Come and sit at the table!

-- En minä tule, tuokaa tänne!

"I'm not coming. Bring it here!"

Akka antoi uuniin leivän pojalle, joka pisti sen suuhunsa ja heti pyysi toista.

The old woman gave the boy a loaf of bread in the oven. He stuffed it into his mouth and immediately asked for another.

Senkin sai.

He got that one too.

Sitten pyysi se kolmatta.

Then he asked for a third.

Senkin se sai.

He got that one too.

Mutta hänen neljättä pyytäessään, sanoi akka:

But when he asked for a fourth, the old woman said:

-- Poikaseni, ei minulla sen enempää ole.

"My dear boy, I don't have any more."

-- On sinulla, tuo tänne vaan, huusi poika.

"Yes, you do! Just bring it here!" shouted the boy.

Akka toi viimeisetkin leivät ja antoi ne pojalleen.

The old woman brought even the last of the bread and gave it to her son.

Ne syötyään se taas alkoi huutaa lisää ruokaa.

After eating it all, he began shouting for more food again.

-- Ei minulla ole enää mitään, sanoi akka.

"I don't have anything left," said the old woman.

-- Onhan sinulla taikinaa, vastasi poika.

"But you still have dough," replied the boy.

Akka kaasi kaiken taikinankin uuniin.

The old woman poured all the dough into the oven as well.

Sitten poika taas alkoi huutaa lisää ruokaa.

Then the boy began shouting for more food again.

-- Nyt ei minulla ole enää yhtään mitään, vastasi akka.

"Now I really don't have anything left at all," replied the old woman.

-- Tule itse sisään!

"Then come inside yourself!"

vastasi poika ja otti akan suuhunsa.

replied the boy, and swallowed the old woman.

Sitten hän kysyi isältään:

Then he asked his father:

-- Onko teillä vielä mitään ruokaa?

"Do you have any food left?"

-- Ei ole.

"No, we don't."

-- Tule itse sisään!

"Then come inside yourself!"

-- Ja poika söi isänsäkin.

And the boy ate his father too.

Hän läksi kulkemaan tietä pitkin.

He set off walking along the road.

Niin tuli vastaan joukko heinämiehiä, joilla oli hangot ja haravat ja viikatteet.

Then he came upon a group of haymakers carrying pitchforks, rakes, and scythes.

-- Onko teillä mitään?

"Do you have anything?"

kysyi poika.

asked the boy.

-- Ei ole mitään.

"We don't have anything."

-- Onko teillä mitään syötävää?

"Do you have anything to eat?"

-- Ei ole.

"No, we don't."

-- Tulkaa sitten kaikki sisään!

"Then all of you come inside!"

Ja hän söi koko heinäväen, hangot, haravat, heinät, viikatteet, kaikki tyyni.

And he ate all the haymakers, the pitchforks, the rakes, the hay, the scythes—everything, without exception.

Pojan astellessa tietä myöten, tuli jänis vastaan.

As the boy walked along the road, a hare came towards him.

-- Minne sinä menet?

"Where are you going?"

kysyi poika.

asked the boy.

-- Menen vain tänne pitkin tietä.

"I'm just going along this road."

-- Tule sisään!

"Come inside!"

Hän söi senkin.

He ate that one too.

Tuli kettu poikaa vastaan.

A fox came towards the boy.

-- Minne sinä menet?

"Where are you going?"

kysyi poika.

asked the boy.

-- Minä vain täällä tiellä juoksentelen.

"I'm just running about along this road."

-- Tule sisään!

"Come inside!"

Hän söi senkin.

He ate that one too.

Tuli karhu vastaan.

A bear came towards him.

-- Minne sinä menet?

"Where are you going?"

kysyi poika.

asked the boy.

-- Menen tänne ranteita myöten raskaan, rinteitä myöten riskoon.

"I'm going this way, through the thick undergrowth and along the slopes through the brush."

-- Tule sisään.

"Come inside."

-- Ei sinussa ole minun ottajaani.

"You're no match for me."

-- On kuin onkin, sanoi poika ja pisti karhun suuhunsa.

"Oh, but I am," said the boy, and stuffed the bear into his mouth.

Oli siellä vatsassa jo jos jonkinlaista tavaraa.

There was already all sorts of things in his belly.

Pojan astellessa tietä eteenpäin, tuli hirvi vastaan.

As the boy walked farther along the road, a moose came towards him.

-- Minne sinä menet?

"Where are you going?"

kysyi poika.

asked the boy.

-- Menen tänne pitkin maita, pitkin soita, pitkin kesäteitä.

"I'm going this way across the land, across the bogs, and along the summer roads."

-- Tule sisään!

"Come inside!"

-- Sinussa ei ole ottajaa.

"You're no match for me."

-- On kuin onkin, sanoi poika.

"Oh, but I am," said the boy.

Hirvi sanoi hänelle:

The moose said to him:

-- Mene tuonne kallion viereen ja avaa suusi, niin juoksen sinne suoraan.

"Go over there beside the rock and open your mouth, and I'll run straight into it."

Poika teki niin, ja hirvi juoksi sellaista vauhtia ja puski niin vimmatusti, että poika lensi kalliota vasten murskaksi, niin että savenpalaset vain paukkuivat.

The boy did as he was told, and the moose charged at such speed and struck with such force that the boy was hurled against the rock and smashed to pieces, his clay fragments flying everywhere.

Ja sitten hirvi murskasi koko savipojan ja päästi sen sisältä pois isän ja äidin ja akan leivät ja taikinan ja heinäväen ja kaikki niiden kapineet, ja jäniksen ja ketun ja karhun, joka oli tullut siellä pojan sisällä nilkuksi.

Then the moose smashed the whole clay boy apart, releasing everything from inside him: the father and mother, the old woman's loaves and dough, the haymakers and all their tools, the hare, the fox, and the bear, which had been crippled inside the boy.